Odotamme eri asioita yhteistyöltä

Mitä yhteistyö tarkoittaa sinulle? Odotukset ja mielikuvat yhteistyöstä ovat erilaisia. Yhdelle yhteistyö on asioitten koordinointia, jossa erilaisia näkemyksiä sovitellaan yhteen raportointien pohjalta. Työnjako on erillistä ja työtehtäviä pyritään yhdistämään mahdollisimman tehokkaiden tai laadukkaiden tulosten saavuttamiseksi. Ratkaisuihin ja eteenpäin pyritään pääsemään nopeasti. Toinen odottaa enemmän näkemysten ja tekemisten yhdistämistä ja uusien vaihtoehtojen etsimistä yhdessä. Ajatuksia vaihtamalla syntyy uudenlaisia ratkaisuja tilanteisiin ja ongelmiin. Erilaisten näkemysten esiintuominen tuo synergiaetuja, mutta synnyttää myös ristiriitoja.  Kolmannelle yhteistyötä on vasta varsinainen yhdessä tekeminen. Se voi olla konkreettista työskentelyä parina tai ryhmänä tai uuden luomista yhdessä ajatellen. Innostavaa on löytää sellaista, mihin kenelläkään ei ole valmista menettelytapaa tai ratkaisua. Yhdessä tekemisen ajatellaan vievän niin paljon aikaa, ettei sitä ryhdytään harvoin tavoittelemaan. Kukin etenee toiminnassaan omien yhteistyöodotustensa ja yhteistyötä koskevien mielikuvien varassa. Yhteinen sävel saavutetaan helpommin, kun aluksi lähdetään puhumaan yhdessä erilaisista odotuksista ja käsityksistä.  

Yhteistyö toteutuu tai jää toteutumatta vuorovaikutussuhteissa

Oletko koskaan pysähtynyt tarkemmin miettimään, mitä yhteistyö oikeastaan on? Yhteistyö on määritelty jonkun toisen kanssa tehtäväksi työksi ja yhteistoiminnaksi. Sillä on tarkoitettu muun muassa tiedon tai materiaalien jakamista, yhteisten tavoitteiden toteuttamista, pitkäkestoista vuorovaikutusta, yhdessä työskentelemistä tai ongelmanratkaisutapaa.

Työtä tehdään yhä enemmän erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa eri alojen ammattilaisten kesken. Voikin kysyä, onko enää olemassa töitä, joihin ei sisälly yhteistyön tarpeita. Monimutkaistuvassa maailmassa ja töissä ei pärjätä ilman lahjakkuuksien yhdistämistä ja aktiivista yhteistyötä. Yhdessä tekemisen taidoista on tullut menestymisen elinehto sekä yksilölle että yhteisöille.

Mikä tahansa yhteinen tekeminen ei kuitenkaan ole vielä yhteistyötä. Yhteistyö edellyttää yhteistä tavoitetta, vuorovaikutusta toisten toimijoitten kanssa ja kaikkien osapuolten hyötymistä yhteistyöstä. Yhteistyö edellyttää yhteistyön asennetta, tietoista valintaa toimia yhdessä toisten kanssa. Yhteistyö ei synny itsestään vaan kunkin on panostettava siihen.  

Yhteistyölle luodut rakenteet mahdollistavat yhteistyön, mutta eivät vielä takaa sen syntymistä. Vaikka tehtävä ja tavoitteet ovat selkeät, resurssit määritelty, roolit ja työnjako sovittu ja varmistettu riittävä osaaminen, ei yhteistyö välttämättä käynnisty. Yhteistyö ei tapahdu itsestään. Se edellyttää aina neuvottelua ja sopimista yhteisistä toimintatavoista, vastuista ja vuorovaikutuskäytänteistä. Sen lisäksi se edellyttää henkilökohtaista vastuunottamista yhteistyöhön antautumisesta ja sen kehittämisestä. Rakenteet jäävät hengettömiksi muodollisuuksiksi ilman eläviä ihmisiä ja heidän panostaan.

Yhteistyö toteutuu ihmisten kesken, heidän välisissä suhteissaan, vuorovaikutusyhteydessä, jokaisessa arkisessa kohtaamisessa. Mikä tahansa vuorovaikutus ei vielä riitä. Keskustelut, jotka eivät johda mihinkään, eivät edistä yhteistyötä eivätkä ole yhteistyötä. Yhteistyö vaatii osapuolten tahtoa, aktiivista työtä, aikaa ja voimavaroja. Vuorovaikutusta on rakennettava ja ylläpidettävä tietoisesti. Vuorovaikutuksen täytyy edistää yhteistyötä, olla aktiivista ja tavoitteellista. Yhteistyö perustuu ennen kaikkea luottamukseen. Luottamus syntyy kohtaamisissa, joissa syntyy kokemus turvallisuudesta, niin että voi pelotta ilmaista itseään. Luottamus auttaa jakamaan ajatuksiaan ja rohkaisee heittäytymään yhteiseen asioitten työstämiseen. Epäluottamus sulkee ihmisten välisen yhteyden.
 
Yhteistyön rakenteet ja vuorovaikutus vaikuttavat jatkuvasti vastavuoroisesti toisiinsa. Ajan saatossa syntyneet tai tietoisesti luodut yhteistyön rakenteet määrittelevät vuorovaikutusta. Ne rajaavat muun muassa sitä mistä, miten, kenelle ja miten voidaan puhua ja toimia. Syntynyt vuorovaikutus muokkaa puolestaan rakenteita - joko ylläpitää entistä tai uudistaa niitä. Vastaavalla tavalla hyvinvointi ja yhteistyö ruokkivat toinen toisiaan. Hyvä yhteistyö näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja vaikuttaa toisiin ihmisiin. Se synnyttää hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja muokkaa asenteita. Lisääntynyt hyvinvointi tuottaa puolestaan parempaa yhteistyötä ja sitä kautta parempaa menestystä.

Parantamalla vuorovaikutusta parannetaan yhteistyötä  

Oleellista on nähdä vuorovaikutus keskeiseksi vaalittavaksi osaksi kaikkea yhteistyötä. Vuorovaikutussuhde ja luottamus ovat kivijalka, joka pitää rakentaa ensin ja jolle kaikki muu voidaan vasta perustaa. Yhteistyö on enemmän asenne, tapa ja kyky suhtautua toisiin ihmisiin kuin taitoa hallita erilaisia yhteistyön keinoja ja menetelmiä. Yhteistoimintakyvyn kehittäminen helpottaa yhteistä ajattelua, tekemistä ja ongelmien ratkontaa.

Menestyjä erottuu muista vuorovaikutustaidoillaan!